Suomalaiset kansanlaulut

Suomalaiset kansanlaulut ovat monipuolisia

Suomalaiset kansanlaulut tai ainakin osa niistä ovat lähes jokaiselle tuttuja. Niitä on kuunneltu niin lapsena kuin aikuisenakin, ja moni on laulanut niitä myös säännöllisesti peruskoulun penkillä. Moni muistaakin yhä ulkoa useiden Suomen kansanlaulujen sanat. Tällainen lähes kaikille tuttu kansanmusiikin kappale on esimerkiksi ”Seitsemän miehen voima”. Monet nykyaikaiset yhtyeet ovat levyttäneet vanhat kansanlaulut uudelleen ja ne ovat myös sitä kautta monille tuttuja nykypäivänä. Kansanlaulut tunnetaan hyvin yhä, mutta suomalaisen kansanmusiikin suuri suosio sijoittui 1960- ja 1970-lukujen vaihteeseen. Suomessa onkin järjestetty siitä lähtien Kaustisen kansanmusiikkijuhla, joka järjestetään edelleen vuosittain.

Suomalaiset kansanlaulut ovat usein lauluja, joiden tekijänoikeuksien haltijoita, sanoittajaa, säveltäjää tai sovittajaa ei tunneta. Biisit ovat silti monille tuttuja, sillä ne kulkevat mukana suomalaisessa kulttuurissa sukupolvelta toiselle.

Tunnetut biisit Suomen kansanmusiikissa

SUOMALAISET KANSANLAULUT

Suomen kansanmusiikin monien tuntemia kappaleita ovat esimerkiksi ”Isontalon Antti ja Rannanjärvi”, ”Rekilaulu” ja ”Mannakorven mailla”. Mannakorven mailla -laulun tunnetuin esittäjä on Tapio Rautavaara. Reino Palmrothin on sanoittanut kansansävelmän 1930-luvulla. Isontalon Antti ja Rannanjärvi sekä Rekilaulu ovat perinteisiä kansanlauluja, joiden alkuperää ei tiedetä.

Kappaleet ”Säkkijärven polkka”, ”Karjalan kunnailla”, ”Kalliolle Kukkulalle” ja ”Seitsemän miehen voima” ovat myös valtavan tunnettuja kansanlauluja Suomessa. Säkkijärven polkka koostuu alun perin kolmesta Säkkijärven seudulta tulevasta kansansävelmästä ja sen ovat esittäneet muun muassa Lasse Pihlajamaa ja Vili Vesterinen. Esimerkiksi ”Kalliolle kukkulalle” taas on esitetty alun perin piirilauluna.

Kansanlaulujen monet aiheet ja piirteet

Suomen kansanmusiikilla on erilaisia aiheita, kuten esimerkiksi oikeisiin ihmisiin pohjautuvia aiheita, arkielämästä kertovia aiheita ja mytologiaan pohjautuvia aiheita. Suomalaiseen kansanmusiikkiin on myös liitetty mytologisia hahmoja, kuten soitollaan lumonnut Väinämöinen. Väinämöinen on Suomen kansalliseepoksen Kalevalan keskushenkilö. Kansanlaulut voivat perustua myös kirjallisuuteen, kuten Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -kirjaan perustuva ”Voimalla seitsemän miehen”.

Suomen kansanmusiikki tunnetaan runollisesta tyylistään. Lauluille tyypillistä ovat runollisen muodon lisäksi laulun harmonia ja eeppiset sanoitukset. Vanhoissa Suomen kansallislauluissa olivat tyypillisiä myös Kantele ja jouhikon kaltaiset jousisoittimet. Suomen kansanmusiikin pelimanne-genre taas oli tanssiin keskittynyttä kansanmusiikkia, jolle olivat tyypillisiä myös harmonikka ja viulu. Pelimanni-musiikkia löytyy koko Pohjoismaista, mutta etenkin Suomesta.

SUOMALAISET KANSANLAULUT

Suomalaiset kansanlaulut nykyään

Suomalaiset kansanlaulut ovat nykyään kuunneltavissa monien tunnettujen suomalaisten artistien esittäminä. Esimerkiksi nykykansanmusiikkiyhtye Värttinä on saavuttanut suosiota Suomessa ja kiertänyt myös ympäri maailmaa 1990-luvun alusta asti. Tällöin se tuli ihmisten tietoisuuteen Oi Dai -albuminsa kautta. Yhtyeen perustivat Sari ja Mari Kaasinen vuonna 1983 Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa. Se ei kuitenkaan ole ainoa kansanmusiikkia soittava nykyajan yhtye. Folkswagen kertoo myös monista muista nykyään tunnetuista kansanmusiikin esittäjistä.

Nykyajan yhtyeet ovat myös yhdistäneet kansanlauluihin uusia elementtejä, kuten jazz-, pop- tai klassisen musiikin elementtejä. Saatavilla on siis erilaisia versioita perinteisistä kappaleista. Kansanlauluja voikin ostaa nykyään levyinä nykyajan artistien esittäminä, mutta niitä kuulee myös Suomen tapahtumissa, kuten perinteisessä vuosittaisessa Kaustinen Folk Music Festival -tapahtumassa, joka tunnettiin myös nimellä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat