Kansanmusiikki

Suomalainen kansanmusiikki

Suomalaiset artistit ovat tehneet loistavaa jälkeä kansanmusiikin parissa jo vuosikymmenten ajan ja luoneet useita unohtumattomia kansanmusiikin helmiä uudelleen. Monet Karjalasta alun perin lähteneet sävelmät ovat saaneet uuden ilmeen osaavien artistien käsittelyssä. Tunnetuimpia suomalaisia artisteja ovat muun muassa Värttinä, Tuuletar ja monet muut. Suomalaiselle kansanmusiikille on tilausta myös ulkomailla, jossa monet artistit käyvät esiintymässä folk-festivaaleilla. Suomalaiselle kansanmusiikille on tyypillistä laulaminen, sillä suurin osa kappaleista tarkoitettu laulumusiikiksi. Soittimet ovat toki mukana, mutta ei niin näkyvästi kuin laulu. Yleisimmät soittimet suomalaisessa kansanmusiikissa ovat kantele, harmonikka sekä erilaiset torvet ja huilut.

Kansanmusiikki on hyvällä tasolla Suomessa. Suomalaiset muusikot voivat opiskella kansanmusiikissa lukuisissa eri oppilaitoksissa. Esimerkiksi Sibelius-Akatemiassa on oma koulutuslinja kansanmusiikille. Opinnot sisältävät paljon instrumenttiopintoja, mikä helpottaa opiskelijoiden tulevaa muusikon uraa.

Tunnetut suomalaiset muusikot kansanmusiikissa

kansanmusiikki

Suomalaiset kansanmuusikot ovat tunnettuja heidän korkeasta ammattitaidoistaan. Usein heitä pidetäänkin todellisina soittoniekkoina. Esimerkiksi tunnetuimpiin nykykansanmuusikoihin kuuluva Kimmo Pohjonen on oman soittimensa todellinen mestari. Pohjosen pääinstrumentti on harmonikka, jota hän on soittanut kansanmusiikin lisäksi myös populaarimusiikin parissa.

Toinen modernin kansanmusiikin suuria nimiä on Sanna Kurki-Suonio. Hän on alun perin tunnettu Hedningarna nimisestä yhtyeestä, joka soittaa taidokkaasti tehtyä kansanmusiikkia. Vaikka kyse on Ruotsista lähtöisin olevasta yhtyeestä, siinä on kuultavissa paljon myös suomalaisen kansanmusiikin piirteitä. Toisaalta pohjoismaiden kansanmusiikki on hyvin lähellä toisiaan, vaikkakin kaikilla niillä on omia erityispiirteitä.

Laulurunous on perinteinen kansanmusiikin muoto

Suomessa kansanmusiikilla on pitkät perinteet ja ajan saatossa on syntynyt erilaisia kansanmusiikin perinteitä. Laulurunous on suomalaisen kansanmusiikin yleisin tyylilaji. Laulurunot perustuvat Kalevalaan ja tahtilajina niissä on 5/4. Myös käytetyt sävellajit perustuvat viisisävelisiin pentatonisiin asteikoihin. Alkujaan laulurunot on tehty niin sanotuksi käyttömusiikiksi, ja niitä on laulettu esimerkiksi työn teon ohella.

Monet tärkeät tapahtumat ovat olleet täynnä musiikkia, jota yhteisön jäsenet ovat kokoontuneet kuuntelemaan. Suomalaiset kansanlaulut on tehty myös häitä ja sadonkorjuuta varten. Laulurunous sisältää paljon aiheita pariskunnan yhteisestä elämästä, rakkaudesta ja kuolemasta. Erikoisuutena on myös loitsut, joissa pyydetään apua tuonpuoleisilta olennoilta ja toivotaan esimerkiksi parempaa säätä hyvän sadon tuomiseksi.

Kansanmusiikki on elävää musiikkia

Kansanmusiikki on parhaimmillaan livenä, joten sitä kannattaa lähteä kuuntelemaan paikan päälle aina kun on mahdollista. Suomessa on hyvin aktiivinen kansanmusiikin kenttä ja konsertteja järjestetään joka puolella Suomea. Tilaisuuksia järjestetään niin suurilla lavoilla kuin pienillä estradeilla, joissa yhtyeet pääsevät näyttämään parastaan. Käymällä aktiivisesti keikoilla tuet parhaiten suomalaista musiikkiosaamista. Folkswagen suosittelee kaikkia tutustumaan kansanmusiikkiin paikan päällä, sillä suomalaiset ovat erityisen taitavia muusikoita.

Kaustisen kansanmusiikkifestivaali on kenties tunnetuin yksittäinen kansanmusiikkiin keskittynyt tapahtuma. Kaikki suomalaiset artistit, jotka ovat keskittyneet kansanmusiikkiin, haluavat päästä siellä esiintymään. Tapahtuma kerääkin tuhansia pelimanneja joka puolelta Suomelta, joten nähtävää riittää kaikille. Kaustisen kansanmusiikkifestivaalia alettiin järjestämään 1960-luvulta lähtien ja siitä on kasvanut hiljalleen yksi merkittävämpiä musiikkifestivaaleja Suomessa. Nykyään tapahtumassa käy yli 100 000 ihmistä nauttimasta laadukkaasta kansanmusiikista joka vuosi.

kansanmusiikki